Kermankoski

Kermankoski eli Kerma sijaitsee Heinävedellä. Noin kilometrin järviosuuden päässä Kermalta vesistön alajuoksulle päin on toinen koski, Vihovuonne. Kerma on aloittelijoille loistava laskumelonnan harjoittelupaikka ja edistyneille melojille sopiva freestylepaikka. Etäisyyttä Kuopioon on Googlen mukaan 113 kilometriä, ja suuntaansa matka vie kesäoloissa noin puolitoista tuntia. Pysäköintipaikka on täällä.

Kermalle on tarjolla reaaliaikainen virtaamalukema (katso kohta Kermajärvi-luusua). Pidempiaikaisia virtaamien vaihteluja voi puolestaan tarkastella virtaamakäyrän kautta. Freestyleen koski lienee parhaimmillaan (ainakin mainitun alahonton osalta) virtaaman ollessa 50-60 kuutiota. 40 kuutiota on freestyleen jo auttamatta liian vähän, ja tällaisella virtaamalla koski käy hivenen matalaksi ja heikkovirtaiseksi myös laskumelonnasta nauttimiseen. Laskumelontaan mahdollisimman suuri vesimäärä on paras, ja kevättulva voikin tarjota yli sadan kuution virtaamia. Vielä ainakin jonkin verran alle 60 kuution virtaamalla vettä riittää hyvin laskumelontaan.

Laskumelontaan Kerma tarjoaa paljon laskulinjavaihtoehtoja, useita kiviä, runsaasti akanvirtoja siltapilarien ja kivien takana, lossailuharjoittelua siltapilarin takaa toisen taakse ja muutaman helposti puhkottavan honton. Koskiluokitus lienee kakkonen, ja kaiken kaikkiaan mitään kovin ihmeellistä haastetta Kerma ei tarjoa. Lisäksi koski on lyhyt ja vaatii paljon kajakin kantamista. Kuitenkin kohtalaisia haasteita laskulinjoihin on niiä etsivälle tarjolla. Kermalla laskeminen onkin erinomaista harjoittelua hieman isompaa haastetta, Kuusaata, varten.

Freestyleen Kermalla kaksi tekemällä tehtyä honttoa, ylähontto ja alahontto. Ylähontto on kosken yläosassa olevan jalankulkusillan vasemmanpuoleisimman aukon suulla. Se on aikanaan tarinoiden mukaan ollut loistava paikka huippumelojille, mutta kivien siirtyminen on muuttanut sitä huonompaan suuntaan, eivätkä temput ylähontossa todennäköisesti onnistu keulan kolistessa kiville. Surffailla siinä kuitenkin voi. Siltapilarin takana oleva akanvirta tekee honttoon menon yhä uudestaan helpoksi. Tosin jos hontossa kaatumisen jälkeen eskimo nousee vasta usean yrityksen jälkeen, virta voi viedä melojan mukanaan. Tällöin koski on laskettava alas ja kajakki kannettava uudestaan kosken niskalle. Ylähontoon surffiin yrittäessä keula uppoaa herkästi, mikä tekee hontosta aloittelijoille vaikean. Etusurffailu onnistuu lähinnä surffarin oikeanpuoleisessa reunassa honttoa.

Alahontto on kosken alaosassa mutta kuitenkin järven tasoa ylempänä kosken oikeanpuoleissa päähaarassa. Tarjolla on lyhyt akanvirta, jonne takaisin pääsemiseksi tulee aina kova kiire. Akanvirran missaaminen luo tarpeen kantaa kajakki takaisin ylös kosken niskalle ja laskea koski. Alahonttoon etusurffiin pääseminen surffarin vasemman käden puolelle on erittäin haastavaa, sillä hontto on jyrkkä ja upottaa keulan heti. Volttien ja vastaavien liikkeiden harjoitteluun hontto kyllä sopii. Tosin etenkin vähällä vedellä on merkittävä vaara kolhia kypäräänsä honton alapuolella pohjassa lähellä akanvirran rajaa olevaan kiveen. Honttoon putoavan ja joen pohjalle suuntautuvan veden voima voi tehdä tällaisesta iskusta varsin voimakkaan. Isommalla vedellä alahontto on ihmisystävällisempi.

Aiemmin kalastusosuuskunta yrittänyt rajoittaa Kermalla melonnan parittomiin päiviin. Tämän rajoituksen laillisuus on ollut vähintään kyseenalainen, ja kalastusosuuskunta on ilmeisesti luopunut rajoitusyrityksestä. Kermalla on kuitenkin mahdollista kohdata kalastajia, joiden mielestä siellä ei saisi meloa parillisina päivinä. Melojien onkin tärkeää säilyttää asialliset välit kalastajiin. Kerma on uhanalaisen järvitaimenen tärkeä kutupaikka. Siksi virtaavassa vedessä ei pidä kahlata. Kosken alla oikealla rantauduttaessa syksyllä kannattaa käyttää koskesta kauempana olevaa aukkoa kaislikossa, niin ei varmasti sotke kutusoraa.