Konnekoski Rautalammilla on kotikoskemme, jolla pidämme seuran koskimelontoja. Matkaa Kuopiosta koskelle on noin 70 kilometriä, ajoaika kesäoloissa hieman vajaa tunti. Pysäköidä voi kosken partaalla olevan grillikatoksen ääreen. Pysäköintipaikan sijainti
Konnekosken reaaliaikainen virtaamatilanne on nähtävillä täällä (katso kohta: Hankavesi – luusua). Pidempiaikaista virtaamien kehitystä voi puolestaan seurata Konnekosken virtaamakäyrästä.
Konnekosken laskeminen tarjoaa haasteita vain aloitteleville koskimelojille, mutta kosken keskellä oleva surffiaalto, joka mahdollistaa tyypillisellä hyvällä reilun 50 kuution virtaamalla sekä honttoliikkeitä että ainakin joitakin aaltoliikkeitäkin, on sopivien vesiolojen aikaan (yleensä huhti-kesäkuussa) mainio freestylemelonnan suorituspaikka. Koskessa on ensiluokkainen akanvirta, joka mahdollistaa kaikilla virtaamilla aaltoon palaamisen kosken alla olevalta järveltä asti kajakkia kantamatta.
Aalto on aina vaivan arvoinen virtaaman ollessa 50 ja 70 kuution välillä. Tämän ikkunan yläpuolella allaolevan järven, Konneveden, pinnankorkeus vaikuttaa aallon toimivuuteen paljon. Jos Konneveden pinta on matalalla, luokkaa 95,2 metriä tai alle, aalto toimii ja tarjoaa aaltomelonnan herkkuja selvästi 70 kuution, ehkä jopa yli 90 kuution virtaamalla (Konnekosken mittarissa). Jos Konneveden pinta on korkealla, luokkaa 95,4 metriä tai yli, pian 70 tai 75 kuution virtaaman (Konnekosken mittarissa) ylitys voi jo johtaa siihen, että aalto ei murru kylliksi eikä meloja pysy siinä surffissa aallon ollessa liian huuhtova. Isolla, yli 60 kuution virtaamalla ykkösaallon taakse syntyy kakkosaalto, jossa voi surffata. Kakkosaalto paranee silloin kun ykkösaalto ei on liian huuhtova, mutta koskaan se ei ole huikean hyvä.
Matalalla Konneveden pinnan korkeudella (luokkaa alla 95.2 metriä) aallon toimimiseen hyvin riittänee ehkä 45 kuution virtaama koskessa, joskin tällöin surffarin vasemman puoleisessa reunassa aallon alla on matalaa. Puolestaan korkealla Konneveden pinnalla tarvitaan todella se 50 kuutiota virtaamaa koskessa, jonka alle virtaaman putoaminen tekee aallosta varsin vaisun ja turhauttavan liikkeitä tekemään tulleelle melojalle.
Aloittelijoiden kannattaa toki koskella harjoitella etusurffausta myös alle 50 kuution virtaamilla. Aalto on hyvin pieni ja siihen pääseminen on vaikeaa virtaaman ollessa keski-loppukesästä noin 40 kuutiota yhdistettynä korkeaan Konneveden pintaan, mutta veden edelleen vähetessä aalto muuttuu taas helpommin surffattavaksi. Toki aalto on tuolloin erittäin matala, ja kaatuessa melojan on syytä painaa pää kohti etukantta kasvojen suojelemiseksi iskuilta.
Varo moottoriveneitä!
Koskessa ajavat moottoriveneet muodostavat melojille merkittävän turvallisuusriskin. Veneliikennettä on havaittu koskessa jopa hyvin pienellä, alle 30 kuution virtaamalla. Törmäys moottiveneen kanssa voi johtaa kuolemaan. Moottoriveneet tulevat vauhdilla mutkan takaa, ja melojalla on todella vähän aikaa reagoida. Veneiden ajolinja on merkitty punaisella ohessa olevaan kuvaan. Akanvirrassa kannattaa siis pysyä aivan seinämän vieressä. Keskellä päävirtaa on varsin turvallista etenkin surffiaallosta alavirtaan päin. Kosken grillikatoksen puoleinen ranta on ehdottomasti turvallinen paikka, johon veneet eivät tule. Uinnin sattuessa kroolaa sinne. Kosken päävirrassa ei ole surffiaallon alapuolella kiviä, jotka uidessa kolhisivat. Moottoriveneiden aiheuttaman vaaran takia ei laiturin puoleisen akanvirran ja päävirran rajaan kannata jäädä temppuilemaan, ellei samalla joku ole venevahdissa grillikatoksen puoleisessa akanvirrassa. Pilli onkin Konnekoskella melojalle ehdottomasti tarpeellinen varuste.
Ylävirran suunnalta lähestyviä moottoriveneilijöitä varoitetaan melojista varoitustaululla, jossa lukee VARO MELOJIA. Huomaa, että tämä ei sinänsä takaa kenenkään turvallisuutta mutta voi edesauttaa sitä, että veneilijät pitävät silmänsä auki melojien varalta. Varoitustaulu on laiturin ylävirran puoleisessa päässä. Aloittaessasi melonnan käy paljastamassa varoitustaulu siirtämällä sitä peittävä pressu kyltin taustapuolelle. Vielä tärkeämpää on, että varoitustaulu peitetään melonnan jälkeen. Jos taulu unohdetaan pitkiksi ajoiksi peittämättä, moottoriveneilijät lakkaavat kiinnittämästä siihen huomiota. Alavirran puolella ei ole varoitustaulua veneilijöille, vaikka myös sieltä lähestyvät veneet aiheuttavat vaaran melojille.
Konnekoski on suunniteltu kunnostettavaksi paremmaksi kalojen kutupaikaksi. Kosken kalataloudellisella kunnostuksella ei pitäisi olla dramaattisia vaikutuksia freestylemelontalle koskessa. Kunnostuksessa luodaan kutumatalikkoja kaloille kosken yläosaan grillikatoksen puolella koskea. Nämä matalikot tulevat olemaan grillikatoksen puolella virtaa saaren yläpäässä ja siitä ylävirtaan päin. On epäselvää, pääseekö kunnostustoimien jälkeen grillikatoksen rannasta vielä vesille.